Korkeakulttuurien aika
Tämä on Titan, Marjon, Katin ja Johannan blogi oppimisen ohjaaminen ja opetuksen suunnittelu ja arviointi -kurssille (3op). Opintojaksomme aiheena on Egyptin korkeakultuurien ajan historia. Käsittelemme aihetta kokonaisuutena, joten historian lisäksi integroimme aiheeseen muitakin oppiaineita, kuten kuvataidetta ja maantietoa.
Heippa.
Ajattelin nyt kirjoittaa tänne siitä, mistä eilen puhuttiin Tita ja Marjon kanssa kahvikupposten ääressä. Kyse oli siitä, että tällä kurssilla on tarkoitus olla luova ja lähestyä opetusta innovatiivisesta näkökulmasta. Perinteisestihän historian aiheita on opetettu kronologisessa järjetyksessä, mistä johtuen lähetysmistapa on hyvin deduktiivinen eli yksityisestä yleiseen. Tällaisessa opetustavassa edettään siis pienistä yksittäisistä asioista kohti kokonaisuutta. Eli siis aloitetaan kertomalla ensin siitä että oli muna, josta tuli tipu ja sitten se muuttui kanaksi ja sitten se tapasi kukon jne.
Mutta nyt kun haluamme ollakin luovia voisimme käyttää mahdollisesti täysin päinvastaista lähetysmistapaa eli induktiivista eli yleisestä yksityiseen. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? No aloitamme kokonaisuudesta, olipa kerran kukko ja kana ja sitten lähdemme purkamaan tätä asiaa pienenmpiin osiin.
Voi tietysti olla, että tällainen tapa voi olla vaikea ja sekava ja täysin irrelevantti historian luonteelle. Toisaalta taas deduktiivisessa opetuksessa on vaarana, ettei asioista muodostu kokonaisuuksia ja vain yksittäiset asiat jäävät oppilaalle mieleen irrallisina palasina. No mene ja tiedä. Kaikella on puolensa.
No mitä tämä deduktiivinen lähestymistapa sitten tarkoittaa tässä meidän aiheessamme? Aloitamme kokonaisuudesta, joka on koko tämä korkeakulttuuri. Tarkastelemme sitä laajana aiheena, jonka sisällä on aiheita ja liittyvät yhteen tämän yhden otsikon alla.
No mitä tällainen jargoniahölynpöly sitten siellä käytännön tasolla tarkoitaa. Asia tietysti pitää liittä lasten kokemusmaailmaan, joten voimme esimerkiksi koot mind mappiin taululle asioista, joita lapset jo tietävät Egyptin korkeakultuureista. Osa lapsista on saattanut lukea kirjoja tai nähdä elokuvia jotak liittyvät aiheeseen. Joku on saattanut käydä jopa Egyptissä perheen lomamatkalla ja käynyt siellä katsomassa pyramideja tai vieraillut Kairon Egyptiläisessä museossa.
Tai joo hei, nyt tiedän, voisimme lukea jonkun sadun tai krijan tai katsoa elokuvan, joka kertoo elämästä tuon ajan Egyptissä. Se pitöisi olla sellainen satru / taribna / elokuva / kirja, jossa tulisi mahdollisimman monipuolisesti esille ne kaikki osa-alueet, josita sen ajan yhetiskunta muodostui. Sitten kun olemme lukeneet tuon kirjan tai katsoneet elokuvan voisimme lähteä purkamaan sen valossa aihetta. Purkaminen voi alkaa vaikka pohtimalla mistä yhteiskunnat muodostuvat, mistä esim. meidän ajan suomlainen yheiskunta muodostuu. Okei, no päätöksentekijöistä, arvohierarkiasta, kansasta, ammateista, ihmisten eri tehtävistä yhteiskunnassa, maantieteellisten olosuhteiden luomista mahdollisuuksista ja rajoituksista, elinkeinoista jne. Sitten näitä asioita voi ruveta peilaamaan Egypin korkeakultturien aikaan. No minkälainen on sen ajan päätöksentekotapa? Minkälainen arvohierarkia siellä oli? Minkälaisisa mahdollisuuksia ja rajoituksia sen alueen luonto ja ynpäristö tarjosivat?
Mitä mieltä olette tästä? Mites, Marjo sopisiko se sun muumiokirja tähän? Vai luetaanko Sinuhe?
Se “muumio-kirja” mitä ajattelin sopii paremmin pienille oppilaille. Jos me suunnataan tämä nyt 5.-6. luokkalaisille niin sitte varmaan Sinuhea sopii paremmin. Tosin sillä tavalla että opettaja lukee sitä oppilailleen..
Olin kylläkin tarkoittanut sen Sinuhen ihan läppänä, mutta kun tarkemmin selasin tuota Hysteria kertoo -kirjaa, niin siellä itse asiassa on yksi eheyttämisvinkki on, että luetaan Sinuhe.. Ihmettelen vaan, sehän on himputti 900-sivuinen megaopus ja aikuisellekin aika raskasta luettavaa. (Tosin olen aina halunnut lukea sen.)
Tietysti me voidaan itsekin keksiä joku lyhyt tarina, joka toimisi vähän niin kuin kehyskertomuksena opintojaksolle (tarinassa tulsii ilmi näitä erilaisia faktoja sen ajan elämästä). Oikeastaan sellainen saattais löytyä valmiina jostain opeoppaasta.. Hmm.. kuulostaapa tosi tulevaisuuden koululta.. Hmm.. Noh, tämähän on prosessi. Mitä muut on mieltä?
Joo niin ajattelinkin että se oli vitsi, mut opettajahan voisi lukea sitä oppilaille koko aihekokonaisuuden ajan pikku hiljaa eteenpäin..Ja jos aloitellaan kehyskertomuksella niin sen voi melkeen keksiä itse..saispahan siihen ne asiat mitä haluaa korostaa.
Kehyskertomus siis! Se kuulostaa hyvältä.
Niin, mitä asioita me halutaan korostaa siinä?
Maailmankulttuurin synty kirjassa oli aika hyvin tiivistettynä kaikki sen aikaset tapahtumat pariin sivuun..siitähän vois kehitellä oman kertomuksen..
PYRAMIIDIT BLOGIN ARVIOINTI
Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja todennäköisesti herättää oppilaiden kiinnostuksen.
Kehyskertomus pohjustaa hyvin aihetta. Luimme pohdintaamme siitä, että minkä kehyskertomuksen valitsette. Sinuhe on merkittävä teos, mutta meidän mielestämme ehkä liian rankkaa ja pitkäveteistä tekstiä 5-luokkalaisille, joten hyvä, että päädyitte toiseen vaihtoehtoon. Oppilaat pystyvät varmasti samaistumaan hyvin oman ikäisiin kehyskertomuksen päähenkilöihin. Liitättekö kehyskertomuksen blogiinne?
On hienoa, että aiheen käsittely lähtee siitä, mitä oppilaat jo tietävät aiheesta. Näin opettaja saa realistisen kuvan siitä mikä oppilaiden tietotaso aiheesta on. Kartta idea on loistava, sillä se saattaa jäädä vahvasti oppilaiden mieleen kuvineen. Osa oppilaista hahmottaa asioita kuvien kautta, joten tämä palvelee myös heitä.
On hienoa, että aiheen käsittelyssä käytetään integrointia muihin aineisiin, kuten kuvaamataitoon. Tuntien suunnittelu on ilmeisesti vielä kesken, joten tarkemmin emme osaa niitä arvioida. Keskeiset sisällöt ovat selkeästi määritelty ja kattavat mielestämme hyvin aiheen kokonaisuuden. Tavoitteena oleva yhteiskuntakriittisyys on mielenkiintoinen lisä ja erittäin tärkeä asia opettaa lapsille. Pohdimme kuinka se ilmenee opetuksessa ja yhdistyykö se nykyaikaan? On erittäin hyvä, että on huomioitu, että lapsen uskoa oppikirjojen totuudellisuuteen ei pyritä horjuttamaan, mutta tiettyä kriittisyyttä silti kehitetään.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on yhtenä keskeisenä sisältönä jonkin Euroopan ulkopuolisen korkeakulttuurin käsitteleminen, joten yhteys ops:iin löytyy. Pohdimme tosin sitä, että ops:issa on hyvin paljon asioita joita tulisi 5-6-luokalla opettaa ja Euroopan ulkopuolinen kulttuuri oli melko pieni osa siitä. Mietimme siis onko 2 kuukautta liian pitkä aika käsitellä aihetta? Onko tarkoitus kahden kuukauden aikana käsitellä myös muita historian asioita? Tämä jäi meille hiukan epäselväksi.
Arvioitsijat: Jenni Anttonen, Jenni Yrttiaho, Heidi Heini, Janni Hongell